Max Martin (osa 2) – kunnia menestyksestä ruotsalaiselle julkiselle musiikkikoulutukselle

”Ingenting, absolut ingenting.”

Näin vastaa ruotsalainen huipputuottaja ja -laulunkirjoittaja Max Martin kun Fredrik Eliasson kysyy häneltä radio-ohjelmassa Arvet efter Cheiron – en oändlig historia mitä hän olisi ilman ruotsalaista julkista musiikkikoulutusta.

Martin opiskeli  kunnallisessa musiikkikoulussa Tukholman lähellä nokkahuilua, trumpettia ja käyrätorvea. Sandbergit eivät olleet ”musiikkiperhe” ammatillisessa mielessä. Puhaltimista nuori Martin innostui kuullessaan elävänä kouluorkesterin konsertin. Aikaa vietettiin paljon treenikämpillä ja – huoneissa – joista moni oli yhteiskunnan subventoimia.

Aikaansa Södra Latin-lukion musiikkilinjalla Martin pitää myös erittäin merkittävänä uransa kehitykselle. Koulussa opiskeli samaan aikaan lukuisia nykyisen ruotsalaisen musiikkielämän huippuvaikuttajia: Klas Åhlund, Peter Jöback, Alexander Kronlund… Koulussa inspiroiduttiin yleisestä lahjakkuudesta ja luotiin tärkeitä verkostoja.

Martin Sandberg asuu ja työskentelee nykyään pääsääntöisesti Los Angelesissa. Muuton ensisijaiseksi syyksi Martin kertoo halun edistää lastensa kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta – toisena syynä toki mainitaan ammatillinen syy olla musiikkiteollisuuden keskiössä. Ruotsin korkeaa verotusta Martin ei mainitse muuttonsa syynä.

Martin pitää yhteiskunnan satsausta musiikkiin, musiikkikoulutukseen – ja kulttuuriin ylipäätään – erittäin tärkeänä. Ainakin hänen tapauksessaan julkinen subventointi on tuonut kruunut verotuloina takaisin – kerroin lienee tähtitieteellinen…

Nykyisinä ”vaikeina aikoina” suosittelisin kulttuuri- ja koulutusleikkauksia suunnittelevia suomalaisia päättäjiä tutustumaan Max Martinin ja monien muiden nykyisten ruotsalaisten musiikkimenestyjien tarinaan. Subventointi kulttuuriin on paitsi maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin, mutta mikä on kaikkein tärkeintä: lisännyt valtavasti yhteiskunnan yleistä hyvinvointia – tätä seikkaa ei mitata rahassa.

Max Martin (osa 1) – kaiken takana on Cheiron

Kukaan maailmassa on tuskin voinut välttyä kuulemasta Max Martinin musiikkia. Hittilistoilta tuntuu koko ajan löytyvän jotain, jossa tämän ruotsalaisen tähtituottajan näpit on jollain lailla pelissä. Billboard-listan ykkösten tekijänä mies on kolmantena – enemmän Billboard-ykkösiä ovat tehtailleet vain herrat Paul McCartney ja John Lennon.

Itse Martin Sandbergistä ja hänen työskentelystään kuitenkin tiedetään minimaalisesti. Mies kun keskittyy täysillä työhönsä eikä paistattele liiemmälti julkisuudessa – eikä haastatteluita tipu. Paitsi ehkä kerran kymmenessä vuodessa omalla äidinkielellä kotikaupungin paikallisradiolle…

Nyt Sveriges Radion P4-kanavalla kuitenkin tullut Fredrik Eliassonin 135 minuutin mittainen ohjelma Arvet efter Cheiron – en oändlig historia Cheiron-studion jälkimainingeista. Ohjelmassa Max Martin, Shellback ja moni muu hittitehtailija  ovat laajalti äänessä. Tämä ohjelma on vielä jonkin aikaa kuultavissa Ruotsin radion sivuilla. Mutta jos ohjelma ehtii kadota verkosta tai jos tämä jalo skandinaavinen kieli (joka muuten kannattaa opetella jo pelkästään dekkareiden takia) tuottaa vaikeaa, referoin asiaa tässä hieman suomeksi.

Cheiron-studio toimi Tukholmassa vuosina 1993 – 2000. Denniz PoP ja Tom Talomaa perustivat studion tavoitteenaan tuottaa musiikkia, joka menestyisi laajalti koko maailmassa. Tarkoituksena oli hyödyntää ruotsalaisten tekijöiden hyviä laulunteko- ja tuotantotaitoja – ei niinkään tuottaa paikallisia artisteja. Artisteja, joille Cheiron teki musiikkia olivat mm. Ace of Base, Britney Spears, Backstreet Boys ja Bon Jovi. Max Martin palkattiin Cheironille hommiin varsin varhaisessa vaiheessa.

Cheironilla työskenteli kymmenkunta lauluntekijää ja tuottajaa. Tuotannon ideana oli jo alunperinkin tiimityö. Paikka jakaantui useisiin pieniin työpisteisiin, joissa työskenneltiin 2-3 hengen ryhmissä. Ovet kuitenkin ”pidettiin auki” ja ideoita vaihdettiin runsaasti. Cheironin työskentelymentaliteettia ja – ilmapiiriä kuvaillaan ainutlaatuiseksi.

Jörgen Elofsson kertoo, että Cheironin musiikintekeminen oli hyvin analyyttistä – voidaan jopa puhua termistä eningeering musiikin tekemisen yhteydessä. Ajan myötä Cheironilla kehittyi tietynlainen kaava, jota sovellettiin hittipiisien tehtailussa. ”Cheiron-kaavasta” on puhunut mm. Cheironilla työskennellyt Andreas Carlsson TV-ohjelmasarjassa Låtarna som förändrade musiken, sekä Arnthor Birgisson ASCAP-luennossaan. Myös Eliassonin ohjelmassa viitataan ”kaavaan” usein.

Seuraavassa muutamia Cheiron-kaavan piirteitä:

•kun kertosäe tulee, se on jo ”kuultu”

•korkeintaan kolme melodista elementtiä samassa kappaleessa

•rakenne aina suurinpiirtein sama: ABABCBB

•kappale tunnistettavissa sekunnissa

•aiheiden jatkuva kierrätys

Tällä kertaa aiheesta tämän verran – lisää on tulossa!