Kesäkuun 2016 suositukset: musiikki

Paljon tulee jaettua sosiaalisessa mediassa itseä kiinnostavia asioita. Sinne virtaan moni linkki sitten hukkuukin. Parhaimmat jutut kuitenkin ovat aikaa kestäviä. Siksi ajattelin vähän koota niitä blogiin, josta ne löytää helposti myöhemminkin. Tämä blogi on nimetty musiikkiblogiksi, mutta ajattelinpa kirjoitella myös muistakin asioista jotta kynää tulisi säännöllisemmin kirjoittamiseen käytettämän. Aloitetaan kuitenkin musiikista.

Musiikin – ja etenkin oman soittamisen ja treenamisen suhteen – olen viettänyt puolitarkoituksella hieman kevyempää vaihetta kesäkuun ajan. Uskon että pakoton suhtautuminen musiikkiin tekee hyvää musiikkisuhteelle, joka on mielestäni vaarassa kun työskentelee musiikinopettajana peruskoulussa. Mutta aivan kuivaa kautta ei ole musiikin suhteen vietettyä…

Kuunnelluimmat levyt (niin, kuuntelen levyjä – Spotifyn premiumin lopetin kevättalvella musiikkisuhteeni varjelemiseksi – tästä myöhemmin lisää) ovat:

• Michael Jackson: Off the Wall ja Thriller
• Timo Alakotila & Piano

Ylellä nähty dokumentti Michael Jackson’s Journey from Motown to Off the Wall herätti uudelleen kipinän Jacksonin musiikkiin. Tilasinkin heti edition, jossa tuo dokumentti on mukana.

 

Alakotilan soolopianolevy tuli Vega Folkissa eräänä toukokuisena iltapäivänä lähes kokonaan. Vaikutuin välittömästi.

Nuottitelineeltä löytyy Leo Brouwerin soolokitarakappaleet, Timo Alakotila & Piano -levyn nuotit ja ikuisuusprojektina J.S.Bachin luuttusävellykset/sovitukset kitaralle sovitettuina.

Brouwerin kappaleita soittelen lähinnä sähkökitaroilla ja hybrid-tekniikalla (plektra + 3 sormea). Suosittelen jyrkästi kuuntelemaan Patrik Kleemolan täydellisen Estudios Sencillos -kokoelman YouTubesta!

Olen soittanut lähinnä Tokain jatsikitaraani, johon Veijo Rautia teki toivomusten mukaan järjettömän hyvänkuuloiset mikit!

Ruotsin TV4:ltä tulleet Polar-palkinnon jakotilaisuus ja gaalaillallinen sai kertakaikkiaan hyvälle tuulelle. Ilmassa oli maailmanmestaruusjuhlien tuntua, sillä tulihan palkinto Cecilia Bartolin lisäksi ensimmäistä kertaa kotikentälle – ja tietysti Max Martinille! Täältä klippejä tilaisuuksista.

Lisäksi YouTubesta tullut kuunneltua nykykantria ja ihasteltua Nashvilleläistä tapaa tehdä asioita. Paljon levyjä siis hankintalistalla…

 

 

Max Martin (osa 3) – työskentely

Yksi juttu on varmaa: Max Martin työskentelee ja on työskennellyt musiikkinsa eteen paljon. Fredrik Eliassonin Ruotsin radion P4-kanavalle tekemässä ohjelmassa Arvet efter Cheiron – en oändlig historia moni haastateltava kertoo pyöreitä päiviä studiollaan viettävästä huipputuottajasta.

Cheiron-vuosien jälkeen menestys tuottajana ja laulunkirjoittajana ei jatkunutkaan samanlaisena. Martin itse kutsuu vuosia 2001-2003 ”kylmiksi vuosiksi”. Valtavasta kontrollintarpeesta tuli ongelma. Ratkaisuksi tuli ottaa työprosessiin mukaan useampia tekijöitä. Tällöin prosessiin saatiin uutta myönteistä energiaa – ja myös jokainen oppi toisiltaan. Kehitys laulunkirjoittajana/tuottajana oli nyt kaikille prosessiin osallistuneille nopeampaa. Ja niinpä menetys alkoi uudelle ja ”kylmät vuodet” loppuivat Kelly Clarksonin Since You Been Gone –hitin myötä.

Martin on hyvin melodiakeskeinen lauluntekijä. Hyvin pitkään hallitsevana työtapana oli kehitellä ensin laulumelodiat ja sen jälkeen koko muu paketti. Sanelukone on tärkein työväline tässä tekniikassa.

Nykyään Martin tekee töitä monilla erilaisilla metodeilla. Yksi tavoista on tehdä laulumelodiat toisten tekemien taustojen päälle. Esimerkkinä tällaisesta työskentelystä ovat laulut Roar ja Beauty And the Beat. Monesti Martin myös kehittelee toisten tekemiä lauluja edelleen.

Martin kertoo hakevansa balanssia laulun eri osien välille. Tähän prosessiin käytetään kunnolla aikaa. Valtava kokemus on tuonut tekemiseen keinoja, joilla päästään työkentelyssä eteenpäin, mikäli esimerkiksi työnteko on jumiutunut hyvään säkeistömelodiaan. Esimerkiksi haastattelussa Martin ottaa Taylor Swiftin kappaleen Shake It Off. Kuitenkin homma pyritään pitämään spontaanina ja intuitiivisena.

Tällä hetkellä ”Martinin tallissa” on kymmenisen laulunkirjoittajaa ja tuottajaa sekä Los Angelesissa että Tukholmassa. Hittiä siis syntyy vuorokauden ympäri…

 

Max Martin (osa 2) – kunnia menestyksestä ruotsalaiselle julkiselle musiikkikoulutukselle

”Ingenting, absolut ingenting.”

Näin vastaa ruotsalainen huipputuottaja ja -laulunkirjoittaja Max Martin kun Fredrik Eliasson kysyy häneltä radio-ohjelmassa Arvet efter Cheiron – en oändlig historia mitä hän olisi ilman ruotsalaista julkista musiikkikoulutusta.

Martin opiskeli  kunnallisessa musiikkikoulussa Tukholman lähellä nokkahuilua, trumpettia ja käyrätorvea. Sandbergit eivät olleet ”musiikkiperhe” ammatillisessa mielessä. Puhaltimista nuori Martin innostui kuullessaan elävänä kouluorkesterin konsertin. Aikaa vietettiin paljon treenikämpillä ja – huoneissa – joista moni oli yhteiskunnan subventoimia.

Aikaansa Södra Latin-lukion musiikkilinjalla Martin pitää myös erittäin merkittävänä uransa kehitykselle. Koulussa opiskeli samaan aikaan lukuisia nykyisen ruotsalaisen musiikkielämän huippuvaikuttajia: Klas Åhlund, Peter Jöback, Alexander Kronlund… Koulussa inspiroiduttiin yleisestä lahjakkuudesta ja luotiin tärkeitä verkostoja.

Martin Sandberg asuu ja työskentelee nykyään pääsääntöisesti Los Angelesissa. Muuton ensisijaiseksi syyksi Martin kertoo halun edistää lastensa kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta – toisena syynä toki mainitaan ammatillinen syy olla musiikkiteollisuuden keskiössä. Ruotsin korkeaa verotusta Martin ei mainitse muuttonsa syynä.

Martin pitää yhteiskunnan satsausta musiikkiin, musiikkikoulutukseen – ja kulttuuriin ylipäätään – erittäin tärkeänä. Ainakin hänen tapauksessaan julkinen subventointi on tuonut kruunut verotuloina takaisin – kerroin lienee tähtitieteellinen…

Nykyisinä ”vaikeina aikoina” suosittelisin kulttuuri- ja koulutusleikkauksia suunnittelevia suomalaisia päättäjiä tutustumaan Max Martinin ja monien muiden nykyisten ruotsalaisten musiikkimenestyjien tarinaan. Subventointi kulttuuriin on paitsi maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin, mutta mikä on kaikkein tärkeintä: lisännyt valtavasti yhteiskunnan yleistä hyvinvointia – tätä seikkaa ei mitata rahassa.

Max Martin (osa 1) – kaiken takana on Cheiron

Kukaan maailmassa on tuskin voinut välttyä kuulemasta Max Martinin musiikkia. Hittilistoilta tuntuu koko ajan löytyvän jotain, jossa tämän ruotsalaisen tähtituottajan näpit on jollain lailla pelissä. Billboard-listan ykkösten tekijänä mies on kolmantena – enemmän Billboard-ykkösiä ovat tehtailleet vain herrat Paul McCartney ja John Lennon.

Itse Martin Sandbergistä ja hänen työskentelystään kuitenkin tiedetään minimaalisesti. Mies kun keskittyy täysillä työhönsä eikä paistattele liiemmälti julkisuudessa – eikä haastatteluita tipu. Paitsi ehkä kerran kymmenessä vuodessa omalla äidinkielellä kotikaupungin paikallisradiolle…

Nyt Sveriges Radion P4-kanavalla kuitenkin tullut Fredrik Eliassonin 135 minuutin mittainen ohjelma Arvet efter Cheiron – en oändlig historia Cheiron-studion jälkimainingeista. Ohjelmassa Max Martin, Shellback ja moni muu hittitehtailija  ovat laajalti äänessä. Tämä ohjelma on vielä jonkin aikaa kuultavissa Ruotsin radion sivuilla. Mutta jos ohjelma ehtii kadota verkosta tai jos tämä jalo skandinaavinen kieli (joka muuten kannattaa opetella jo pelkästään dekkareiden takia) tuottaa vaikeaa, referoin asiaa tässä hieman suomeksi.

Cheiron-studio toimi Tukholmassa vuosina 1993 – 2000. Denniz PoP ja Tom Talomaa perustivat studion tavoitteenaan tuottaa musiikkia, joka menestyisi laajalti koko maailmassa. Tarkoituksena oli hyödyntää ruotsalaisten tekijöiden hyviä laulunteko- ja tuotantotaitoja – ei niinkään tuottaa paikallisia artisteja. Artisteja, joille Cheiron teki musiikkia olivat mm. Ace of Base, Britney Spears, Backstreet Boys ja Bon Jovi. Max Martin palkattiin Cheironille hommiin varsin varhaisessa vaiheessa.

Cheironilla työskenteli kymmenkunta lauluntekijää ja tuottajaa. Tuotannon ideana oli jo alunperinkin tiimityö. Paikka jakaantui useisiin pieniin työpisteisiin, joissa työskenneltiin 2-3 hengen ryhmissä. Ovet kuitenkin ”pidettiin auki” ja ideoita vaihdettiin runsaasti. Cheironin työskentelymentaliteettia ja – ilmapiiriä kuvaillaan ainutlaatuiseksi.

Jörgen Elofsson kertoo, että Cheironin musiikintekeminen oli hyvin analyyttistä – voidaan jopa puhua termistä eningeering musiikin tekemisen yhteydessä. Ajan myötä Cheironilla kehittyi tietynlainen kaava, jota sovellettiin hittipiisien tehtailussa. ”Cheiron-kaavasta” on puhunut mm. Cheironilla työskennellyt Andreas Carlsson TV-ohjelmasarjassa Låtarna som förändrade musiken, sekä Arnthor Birgisson ASCAP-luennossaan. Myös Eliassonin ohjelmassa viitataan ”kaavaan” usein.

Seuraavassa muutamia Cheiron-kaavan piirteitä:

•kun kertosäe tulee, se on jo ”kuultu”

•korkeintaan kolme melodista elementtiä samassa kappaleessa

•rakenne aina suurinpiirtein sama: ABABCBB

•kappale tunnistettavissa sekunnissa

•aiheiden jatkuva kierrätys

Tällä kertaa aiheesta tämän verran – lisää on tulossa!

Katy Perry: Roar – short analysis of composition

Katy Perry’s new single Roar has leaked to net day before its official release 08/12/13. I listened tune from Billboard-site. Roar is probably written by Perry, Bonnie McKee, Dr. Luke and Max Martin – I’m waiting for ASCAP information.

Roar is mostly four-chord-tune in Bb major. Roar chords are Bb – Cm – Gm – Eb (1264). Dominant chord F comes in C section. Tempo is about 90 bpm. I think this is first Max Martin tune for Katy Perry in this tempo – but not first for Max Martin who has several direct hits in this tempo: Baby One More Time (Britney Spears), Behind These Hazel Eyes (Kelly Clarkson), Whatya Want from Me (Adam Lambert/Pink)…

Chords changes goes so that Bb is at beat one, Cm changes at second bars third beat – and so its with Gm and Eb also.

Vocal melody is almost completely based on Bb-major pentatonic scale: Bb,C,D,F,G. Verse ranges major sixth from Bb3 to G4 and chorus also major sixth between F4 and D5.

Verses phrases starts first on off-beat of one and then on beat one (1/16 up-beat) and off-beat for next eight bars. There are strong rhythmic motives also…

Most dominant melodic feature in chorus in use of motive Bb4 – G4 – F4. You can hear here also melodic motive from 90’s Backstreet Boys hit As Long as You Love Me…

Structure is typical. Short intro – verse – chorus – verse – chorus – lower energy C-section – and to end choruses.

I think that this is really great tune – I’m sure that you will really hear that tune many times in coming months…

Read also my analysis of …Baby One More Time.

…Baby One More Time – Some analysis of rhythmic-motivic work in melody

Britney Spears mega-hit …Baby One More Time from 1999 is written by Max Martin and produced by Martin, Rami Yacoub and Denniz PoP. It’s a great example of the production and writing style of Cheiron Studios in 90’s Stockholm. As a composition Baby One More Time is example of using very restricted amount of musical material.

Lets listen…

Opening piano riff is just genial! And the piano riff is core in motivic development of this song. Actually rhythmically this motive is similar to opening motive Beethoven’s Fifth Symphony…

Just adding two extra eight-notes we get ”ooh baby baby”-motive. The first eight bars are rhytmically different placements of this motive – just adding two quarter notes at the end of phrases. Next four bars uses that motive backwards (”show me…”).

Chorus is combination of these things with very strong ending phrase.

There is lot of short 3:4 polyrhythms here – along with the strong rhythmical motives common in Max Martin tunes.

About sounds – I think there is lots of Korg Trinity…

I don’t know how much Martin knows about classical techniques in musical composition, but there is very similar – if not exactly same – techniques in for example in Schubert Lieder and classical period composers tunes.