Kesäkuun 2016 suositukset: musiikki

Paljon tulee jaettua sosiaalisessa mediassa itseä kiinnostavia asioita. Sinne virtaan moni linkki sitten hukkuukin. Parhaimmat jutut kuitenkin ovat aikaa kestäviä. Siksi ajattelin vähän koota niitä blogiin, josta ne löytää helposti myöhemminkin. Tämä blogi on nimetty musiikkiblogiksi, mutta ajattelinpa kirjoitella myös muistakin asioista jotta kynää tulisi säännöllisemmin kirjoittamiseen käytettämän. Aloitetaan kuitenkin musiikista.

Musiikin – ja etenkin oman soittamisen ja treenamisen suhteen – olen viettänyt puolitarkoituksella hieman kevyempää vaihetta kesäkuun ajan. Uskon että pakoton suhtautuminen musiikkiin tekee hyvää musiikkisuhteelle, joka on mielestäni vaarassa kun työskentelee musiikinopettajana peruskoulussa. Mutta aivan kuivaa kautta ei ole musiikin suhteen vietettyä…

Kuunnelluimmat levyt (niin, kuuntelen levyjä – Spotifyn premiumin lopetin kevättalvella musiikkisuhteeni varjelemiseksi – tästä myöhemmin lisää) ovat:

• Michael Jackson: Off the Wall ja Thriller
• Timo Alakotila & Piano

Ylellä nähty dokumentti Michael Jackson’s Journey from Motown to Off the Wall herätti uudelleen kipinän Jacksonin musiikkiin. Tilasinkin heti edition, jossa tuo dokumentti on mukana.

 

Alakotilan soolopianolevy tuli Vega Folkissa eräänä toukokuisena iltapäivänä lähes kokonaan. Vaikutuin välittömästi.

Nuottitelineeltä löytyy Leo Brouwerin soolokitarakappaleet, Timo Alakotila & Piano -levyn nuotit ja ikuisuusprojektina J.S.Bachin luuttusävellykset/sovitukset kitaralle sovitettuina.

Brouwerin kappaleita soittelen lähinnä sähkökitaroilla ja hybrid-tekniikalla (plektra + 3 sormea). Suosittelen jyrkästi kuuntelemaan Patrik Kleemolan täydellisen Estudios Sencillos -kokoelman YouTubesta!

Olen soittanut lähinnä Tokain jatsikitaraani, johon Veijo Rautia teki toivomusten mukaan järjettömän hyvänkuuloiset mikit!

Ruotsin TV4:ltä tulleet Polar-palkinnon jakotilaisuus ja gaalaillallinen sai kertakaikkiaan hyvälle tuulelle. Ilmassa oli maailmanmestaruusjuhlien tuntua, sillä tulihan palkinto Cecilia Bartolin lisäksi ensimmäistä kertaa kotikentälle – ja tietysti Max Martinille! Täältä klippejä tilaisuuksista.

Lisäksi YouTubesta tullut kuunneltua nykykantria ja ihasteltua Nashvilleläistä tapaa tehdä asioita. Paljon levyjä siis hankintalistalla…