Sovellettavan tiedon tuottamisen haaste

Tässä on työn alla mm. pieni linkkikokoelma, josta voi löytää vastauksia edellisessä postauksessa esitettyihin kysymyksiin. Mielelläni käytän asian selvittämiseksi muutaman tunnin lomastani.

Tiedon etsiminen ja kirjoittaminen on kivaa ja aion kehittyä molemmissa. Erityistä bonusta tulee, jos vielä pystyy olemaan hyödyksi toisille.

Kehittyäkseen täytyy kuitenkin olla jonkin verran tavoitteita ja harrasteella sopivaa haasteellisuutta (lukeekaa #muuten oikeasti se Csikszentmihalyin Flow). Niinpä asetan itselleni haasteen.

Aion tuottaa tässä blogissa vuoden loppuun mennessä vähintään kaksi kertaa enemmän sovellettavaa tietoa kuin mitä institutionaalinen suomalainen musiikkitiede pystyy tuottamaan koko vuoden 2016 aikana.

Paino on sanalla soveltava. Eli tiedon täytyy olla sovellettavissa jollain tavalla – vaikkapa kitaransoittoon, koulutukseen/opetukseen tai vaikkapa piisintekemiseen. Institutionaaliseksi musiikkitieteeksi lasketaan kaikki julkaistu materiaali, johon on jollain tavalla käytetty julkista rahoitusta. Tämä tarkoittaa yliopistoilla vakinaisesti työskentelevien professoreiden yms. porukan, sekä valtion apurahoja nauttivan porukan tekemää julkaistua musiikkitiedettä. Yksityisten säätiöiden apurahoilla tehtyä tutkimusta ei lasketa mukaan. Tähän ei kuulu myöskään gradut, sillä aina kuitenkin löytyy niitä rohkeita, jotka uskaltavat tehdä jotain käytännönläheistä pelkäämättä egomaanisten tohtoreiden kostotoimenpiteitä (gradun tarkastus venähtää yli puoli vuotta, hylsy tai mahdollisimman heikko arvosana, paperit kuntoon vasta kun yleiset virkahaut ohi jne. jne.). Ulkopuolella ovat myös käytännönläheinen musiikkikasvatus ja Jyväskylän MMT-ohjelma.

Itse teen hommaa harrastuksena töiden ohessa. Tämä saattaa hieman vaikuttaa kirjoittamisen säännöllisyyteen.

Entä metodiikka? Seuraavat menetelmät ovat erinomaisia tiedonhankintaan:

  1. Soitto tai muu yhteydenotto asiantuntijaan (ehdottomasti paras metodi!)
  2. YouTube-haku
  3. Hakukonehaku
  4. Helmet-kirjastohaku, Arsca-haku
  5. (tuskin tarvitsee, mutta laitetaan vielä yliopistojen kirjastojen haku)

Mutta hei! Jotta homma olisi mahdollisimman mielenkiintoista, homman on hyvä olla vuorovaikutteista! Tarkoittaa sitä että lukijoiden ehdotuksista olen erittäin kiitollinen. Vähän jo aikaisemmista postauksista saa mieltmyksistäni osviittaa, mutta kaikki musiikkimaailman käytännön kysymykset huomioidaan. Eli viestiä vaan meilillä, Twitterissä, Facebookissa, tai kommenttikentässä – ihan miten vaan!

Miten pisteet sitten lasketaan? Joululoman jälkeen tammikuussa 2017 tsekataan tämä blogi ja vierelle institutionaalisesti julkaistu musatiede. Kun jutusta löytyy selkeästi osoitettavissa oleva soveltamiskohde, saa julkaisu pisteen (tai vaikka kaksi, jos sovelluskohteita löytyy). Jos en saa kaksi kertaa enempää pisteitä, lupaan jokaiselle yliopiston musiikkitieteellä vakituisesti työskentelevälle ilmaisen 45 minuutin soittotunnin!

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s