Yhdysvaltalaisen Lady Antebellumin kolmannella levyllä on bonuskappaleena ns. akustinen versio yhtyeen megahitistä Need You Now. Kysymyksessä ei ole esimerkiksi tunnelmallinen livetaltiointi, vaan todennäköisesti melkolailla fiksattuun tempoon menevä viimeistelty studiodemo. Lähdin selvittämään asiaa täysin väärästä paikasta.
Ensimmäistä blogausta tehdessä eteen tuli toinenkin mysteeri. Miksi Behind Scenes-tyylisellä musiikkivideolla on slidekitara, mutta minun levyilläni ei.
No kun tuossa videolla on US-versio ja täälläpäin maailmaa taas tarjotaan outside-US-versiota – levy-yhtiöissä kun oletetaan että meille eurooppalaisille ei kantrielementit oikein nappaa…
Katsotaanpa vielä pätkä, jossa Cromwell nakuttelee Lady Antebellum-sessiossa.
”Ja minähän en YouTube-kommentteja lueskele!”
Ehkä välillä kannattaisi. Ja kannattaa myös välillä katsoa kuka videon on ladannut. Sattuu nyt tällä kertaa olemaan Lady Antebellumin basisti Craig Young.
Joten nyt on #muuten mahdollisuus ensimmäisen asteen metodiin: kysytään asiasta paremmin tietävältä.
Joten jätin kommenttikenttään seuraavan viestin: ”Thank You Craig for sharing this and thanks all the great work on Lady Antebellum albums! Seems that Chad is playing on some kind loop – is that some kind of click track or guide track?” Suurella jännityksellä jään odottamaan vastaako kiireinen ykkösketjun soittaja…
Videon kommenttikentässä Craig kertoo: ”the drums take 4 hours, and then everyone else get 5 minutes…”
Eli ensin taotaan ylivoimainen rumpuraita ja siihen päälle muiden selvittävä pohjalta ensimmäisellä otolla…
Kun tarkkaan kuuntelee, Cromwell soittaa jonkinlaisen loopin päälle. Kyseessä tuskin on Need You Now – ehkäpä joku muu levyn tai levylle pääsemätön medium-tempoinen kappale.
Eli tällä kertaa taotaan Nashville-perinteestä hieman poiketen klikin päälle. Ehkä tarkemmin ilmaistuna guide-trackin päälle.
Guide trackissä on klikin lisäksi kappaleen rakenne, peruslaulut ja perusharmoniat – esim. peruskomppikitara. Lopulliseen versioon äänitetään ensin rummut ja basso. Tuo alunperin mainittu bonusraita lienee toiminut ainakin osittain guide-trackinä Cromwellille.
Ansiokkaita nettilinkkejä guide-trackin tekemiseen:
Recording Revolution-sivusto ja täältä videota
Ja lopuksi kaikkein herkullisin linkki:
Aiheena haastattelussa mm.
- esituotanto
- tuottajan työ
- live-soittajakeskeisyys Nashvillessä
- songwriting – työskentely laulunkirjoittajien kanssa
- teknistä dataa, mm. mikeistä (paljon!)
- harjoittelusta ja sovittamisesta, harjoitusdemojen tekemisestä
- jenkki- ja muun maailman versiot
Mysteeri ei vielä aivan selvinnyt, mutta kysellään ja kommentoikaa ihmeessä! Lopuksi blogauksen sovelluskohteet:
- guide-trackin tekeminen
- äänittäminen
- yleinen musiikkituotanto
Antti Sunell Music Blog 
Minun korvaani kuulostaa siltä, että Cromwell soittaa bassarin ja haitsun tarkalleen iskulle, mutta virvelin vähän jälkeen. Onko näin? Tahdistuvatko komppikitarat sitten tuohon aavistuksen viivästettyyn takapotkuun?
Tältä kuulostaa. Komppiin tulee ilmaa, johon hyvä vetää kitarat.
Vielä Cromwellin hyvyyttä: YouTubesta kannattaa hakea Neil Youngin Barcelonan keikka vuodelta 2007 (tai -08). Youngin musiikki ei ole helppoa: piiseissä on yllättävän paljon pientä muistettavaa, mutta yleisvaikutelman pitää silti kuulostaa tuoreelta. Ja tuo ykkösketju hoitaa homman loistavasti! Valitettavasti Ben Keith ja Rick Rosas eivät enää soita keskuudessamme…