GarageBand – to teach or not to teach? Part 1.

Ok, I’ve been teaching music in schools since 1996, but I don’t still have my master exam in music education – I have a MA-exam with major in musicology, but I hardly can confess that – I try to be practical musician and teacher – not a paper-tasty sahara-dry “Beatles-researcher”. Classical piano is still missing from full exam – and a Master Thesis!

I decided to make my thesis in the field of music technology pedagogy. The subject is the usage of digital audio workstation (DAW) – I chose GarageBand.

So I started a music technology project in my job in school in a big city in Finland. I’m teaching grades 7-9 – including so called music classes. Music classes have three music lessons in a week. They are talented, exuberant and demanding young people – I can tell that there’s lots of work with them! I made the project with four groups.

In my school there is only two PC workstations in the music class. And they are slow and hasn’t any DAWs installed in them.  So I brought my old MacBook Pro to school.

In the first two to three hours I taught some very basic features in GarageBand: loops, making midi- and audiotracks, making new tracks, simple project settings and so on. Then we made some technical exercices with these basic features.

I made a little workstation in the very little room near the class: MBP, ordinary computer speakers and and old Yamaha-keyboard. Something like that – sorry about bad quality of picture…

GarageBand project

After the teaching session students made their projects in groups of two or three. They had three hours to complete their project. I didn’t give any instructions about what the project “should” be. Just: “Make your own tune.”

And they did.

After all had made their project, I made a little survey. Here is some observations:

– very few had experience making music with DAW.

– nobody wanted teacher being watching their project (I made ordinary music lessons during their projects).

– almost every group made things things that I didn’t taught. There were automations, custom synths, effects and so on

– almost every group felt that three hours were running and their project was just beginning

– almost everyone had positive toughts about project

I also checked the web-browser after their project. There weren’t any game sites, Facebook and so on in the history. There were almost nothing in the web histories – maybe some YouTube music videos or GarageBand instructions.

I think the groups experienced some kind of Flow during their GarageBand-project. But the flow, letting space for experimentation and controlling too much are subjects in the future…

Reserch plan for Jyväskylä Universitity Music education department in comments – in finnish, sorry…

Opetan myös musiikintekemistä. I teach also creating music.

5 thoughts on “GarageBand – to teach or not to teach? Part 1.

  1. Barb Freedman, Scott Watson (Great book about Music Creativity out), Richard McCready… You can find them all on our Music Teachers Facebook Group – Barb just put out an amazing book about this and I reviewed it on my website two days ago… also lots of related information on MusTech.Net.

  2. Tutkimussuunnitelma Pro Gradu-tutkielma
    Jyväskylän yliopisto, Musiikinlaitos, musiikkikasvatus
    Antti Sunell 2013

    Omaa musiikkia GarageBandilla

    Tutkielma audiotyöaseman ja GarageBand-ohjelman käytöstä ja käyttökokemuksesta S:n yläasteen koulun musiikkiluokilla ja yhdeksänsien luokkien musiikin valinnaisryhmällä syksyllä 2012.

    Antti Sunell, Musiikin laitos, musiikkikasvatus, Jyväskylän yliopisto 2013.

    Musiikkiteknologian opetus on merkitty peruskoulujen (yleiseen) opetussuunnitelmaan ja myös koulujen omiin opetussuunnitelmiin. Yleisessä opetussuunnitelmassa sanotaan luokka-asteiden 5-9 keskeisessä sisällössä näin: “omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen”

    Musiikkiteknologia mainitaan myös helsinkiläisessä S:n yläasteen koulun opetussuunnitelmassa “Musiikkiteknologian opiskelun myötä opitaan myös jatkuvasti kehittyvästä teknologiaympäristöstä musiikin osalta merkittäviä osaamisalueita kuten tietokoneiden musiikkiohjelmiin tutustuminen sekä ryhmäkohtaiset studionauhoitukset varsinaisissa studioissa. “

    Musiikkiteknologia sinänsä pitää sisällään hyvin paljon, musiikin tekemisen tietokoneella lisäksi myös äänentoistotekniikkaa jne. koulujen oppikirjat sivuavat aihetta vähän.

    Musiikkikasvatusteknologia ja musiikkiteknologiakasvatus.

    Teknologiaa on käytetty musiikkikasvatuksen tukena jo pitkään. Suomessa asiasta on tehty tutkimuksia ja julkaisuja. Musiikkikasvatusteknologian tarkoituksena on Suomessa perinteisesti ollut teknologian hyödyntäminen jo olevissa erilaisissa musiikkiaineissa, kuten esimerksi säveltapailun opetuksessa.

    Sen sijaan sellaisesta musiikkikasvatuksesta, joka suuntautuu musiikkiteknologiaan, kuten esimerkiksi tässä tutkimuksessa käsiteltävään digitaalisten audiotyöasemien käyttöön, on kirjoitettu ja tutkittu Suomessa varsin vähän.

    Olen kirjoittanut tätä tutkimussuunnitelmaa pitkän ajanjakson kuluessa. Aivan viime päivinä kun olen julkaissut tutkimusprojektistani blogikirjoituksen, olen saanut yhteydenottoja yhdysvaltalaisilta musiikkikasvattajilta. Minulle on suositeltu mm. aivan viimeisimpiä aiheeseen liittyviä kirjoituksia, joita en vielä tätä kirjoittaessani ole suomalaisista kirjastoista hauilla löytänyt.

    “Musiikkikasvatusteknologialla tarkoitetaan erityisesti musiikin oppimiseen ja opettamiseen liittyvää koulutusteknologiaa, toisin sanoen oppia musiikkikasvatuksen toiminnan tavoista.” (Ojala 2006, s.15, Musiikkikasvatusteknologia) Se kuinka musiikin tekemisen opastaminen kuuluu musiikkikasvatusteknologiaan, on veteen piirretty viiva.

    Mikael Westerlund on kirjoittanut artikkelin GarageBandin käytöstä musiikinteorian opetuksessa (teoksessa Musiikkikasvatusteknologia). Niin kuin useimmissa kirjan artikkeleissa, musiikkiteknologia on tässäkin artikekkelissa/projektissa valjastettu perinteisen teoria ja solfan opetukseen. Oman musiikin tekemisestä ei puhuta tässäkään artikkelissa mitään.

    Katson työni olevan pikemminkin musiikkiteknologiakasvatusta kuin musiikkikasvatusteknologiaa. En pyri valjastamaan projektia perinteiseen opettaja- ja subjektikeskeiseen opetukseen, vaan pikemminkin antamaan tilaa oppijan omalle itseohjautuvuudelle ja – vaikka saataa kuulostaa kliseiseltä epämääräiseltä – luovuudelle. Asiaan liittyvästä Mihaly Csikszentmihalyin lanseeramista flow- ja itseohjautuva henkilö-käsitteistä myöhemmin.

    Nykytilannetta ja nykykulttuurin muutoksen tuomat haasteet

    Nykyään etenkin populaarimusiikissa digitaalisten audiotyöasemien mahdollisuudet hyödynnetään yleensä ottaen hyvin laajalti. Esimerkiksi useimmissa pop-musiikin valtavirtaa edustavissa levytetyissä kappaleissa on musiikkiteknologiaa hyödynnetty huomattavasti enemmän kuin pelkästään instrumenttie äännittämisessä ja siihen liittyvää jälkituotantoa.

    Oppikirjat sivuavat musiikin tekemistä tietokoneella hyvin vähän. Esimerkiksi viimeksi ilmestyneessä yläkoulun kahdeksansille ja yhdeksänsille luokille tarkoitetussa Musa Soi-kirja asiaa käsitellään yhden sivun verran. Kouluissa on musiikintekemiseen soveltuvia ohjelmistoja satunnaisesti. S:n yläasteen koulun tietokoneilta ei musiikin tekemiseen soveltuvia ohjelmistoja löytynyt, eikä asia ole aikaisemmin tietääkseni juurikaan opetettu.

    Musiikinopettajien suhtautuminen tietokoneavusteisen musiikintekemisen opettamiseen kouluissa olisi sinänsä vähintään yhden tutkimuksen arvoinen asia. Harvassa koulussa on esimerkiksi koskettimistoilla varustettua tietokoneluokkaa, joka mahdollistaisi suuren ryhmän yhtaikaisen työskentelyn saatika DAW-ohjelmiston reaaliaikaisen opetuksen jopa yli kahdenkymmenen koululaisen ryhmälle. Useissa kouluissa, joissa olen työskennellyt, on usein yksi PC, johon on liitetty koskettimisto. Tietokone on useimmiten sijoittettu erilliseen tilaan – useimmiten musiikkiluokan yhteydessä olevaan varastotilaan, kuten nyt S:ssa menetellään. Tämä mahdollistaa itsenäisen työskentelyn joko yksin tai korkeintaan pienryhmässä. Usein työskentely tapahtuu muun musiikkitunnin kuluessa, jolloin opettaja ei ole paikalla koko aikaa. Yksi tutkimuksen aihe onkin DAW-työskentelyn itseohjautuvuus – tosin sanoen kysymys siitä tarviiko opettajan ollakaan läsnä työskentelyn aikana, kuten on asian laita esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmaa opetettaessa.

    Näen asiassa jonkinverran ennakkoluuloisuutta ja etenkin silmukkapohjaiseen musiikintekemiseen. Opettajien DAW-taidot ovat hyvin vaihtelevia. Myös oman musiikin tekemisen tuominen koulujen musiikkitunneille on ollut hyvin vaihtelevaa.

    Metodina kyselytutkimus opetuksesta ja GarageBandin käytön käyttökokemuksesta.

    S:n yläasteen koulun musiikkiluokilla 7.-9. tehdään syksyn 2012 ja alkutalven 2012 aikana projekti, jossa oppilaat tekevät omaa musiikkiaan GarageBandilla. Kolmen tunnin opetustuokiossa käytiin läpi GarageBandin peruskäyttö, jonka jälkeen oppilaat tekevät omaa musiikkia 2-3 hengen ryhmissä itsenäisesti.

    Koska koulussa ei ollut GarageBandia eikä mitään muutakaan musiikintekemiseen soveltuvaa ohjelmistoa, toin koululle oman kakkoskoneeni. Viiden vuoden ikäisessä MacBook Pro -tietokoneessa on GarageBandin versio 08. Kone sijoitettiin luokan yhteydessä olevaan pieneen pienryhmätyöskentelytilaan. Tietokoneeseen liitettiin midiliittimillä Yamahan syntetisaattori, jonka näyttö on vaurioitunut, mutta koskettimisto ja midiyhteys toimii moitteettomasti. Lisäksi oppilailla on käytössään kuulokkeet, tietokonekaiuttimet sekä mikrofoni.

    Kun kaikki tutkimuksessa mukana olleet ryhmät ovat tehneet oman projektinsa, kuunnellaan ja keskustellaan tuotoksista. Tuotoksia ei arvioida perinteisen kouluarvosanajärjestelmän mukaan, sillä peruskoulujärjestelmässä ei ole asiaan laadittu yhtenäistä kriteeristöä.

    Flow ja itseohjautuvuus

    1990-luvulla yhdysvaltalainen psykologian professori Mihaly Csikszentmihalyi toi yleiseen tietoisuuteen käsitteet flow ja itseohjautuva persoona. Flowlla tarkoitetaan uppoutumista tekemiseen siten että tekijä ikäänkuin unohtaa ympäristönsä ja uppoutuu täysin tekemäänsä asiaan. Jotta flow voitaisiin saavuttaa, täytyy tehtävän asian olla riittävän haasteellinen, muttei kuitenkaan liian tylsä tai liian vaikea. Csikszentmihalyi on porautunut myös luovuuden ominaisuuksiin laajalla pitkien urien omaavien luovien taiteilijoiden ja tiedemiesten työn tutkimuksella.

    Metodista

    Tutkielmassa tutkitaan GarageBand-ohjelmiston käyttökokemusta tilanteessa, jossa varsinaista ohjelman käyttöohjeistusta on annettu minimaalisesti. Tutkimus suoritetaan projektina ja kyselytutkimuksena.

    Tutkimuksessa on tarkoitus tutkia syntyykö oppijoille flow-kokemuksia ja millainen kokemus on kun oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti kokeilemalla ja vertaisoppimalla. Projekti tehtiin 2-3 hengen ryhmissä kolmessa tunnissa itsenäisesti – opettaja oli käytettävissä vain tarvittaessa – tai pikemminkin jos vain muulta opetuseltaan ehti.

    GarageBand-ohjelma on laadittu mahdollisimman ns. intuitiiviseksi, joten sen oppiminen itsenäisesti on mahdollista.

    Projektista tehty kysely analysoidaan tilastollisilla ja laadullisilla menetelmillä.

    Lähteitä:

    Aaltola, Valli (toim.):
    Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu:
    vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus 2001.

    Csikszentmihalyi, Mihaly; Schneider, Barbara:
    Becoming Adult. How Teenagers Prepare for the World of Work.
    Basic Books 2000.

    Csikszentmihalyi, Mihaly:
    Creativity.

    Csikszentmihalyi, Mihaly:
    Flow. Rider 1992, 2002.

    Csikszentmihalyi, Mihaly; Rathunde, Kevin; Whalen, Samuel:
    Talented teenagers. The Roots of Success & Failure.
    Cambridge University Press 1997.

    Bell, Judith:
    Doing Your Research Project. 5th edition. Open University Press 2010.

    Elliott, David J:
    Music Matters. A New Philosophy of Music Education.
    Oxford University Press 1995.

    Fink, Arlene:
    The Survey Handbook 2nd edition. Sage Publications 2003.
    Freedman, Barbara:

    Teaching Music Through Composition, A Curriculum Using Technology

    Helsingin kaupunki, S:n yläasteen koulu:
    OPETUSSUUNNITELMA. 27.10.2005

    Ojala, Salavuo, Ruippo, Parkkila (toim.):
    Musiikkikasvatusteknologia. Suomen musiikkikasvatusteknologian seura 2006

    Opetushallitus:
    PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2 0 0 4

    Watson, Scott:
    Using Technology To Unlock Musical Creativity

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s